Sibeliusradan julkaistun päivitetyn esityksen pohjana toimii satamaradan suunnittelutyössä käytetyt esitykset, aloitteet ja suunnitelmat vuosilta 1995-2004.
Liitteenä kartta ja kolme (3) kuvaa sekä Markku Meriluodon yleisönosastokirjoitus aiheesta, joka on luettavissa myös alla.
Lataa yhteenveto tästä pdf-muodossa.
 |
Esimerkkeja maailmalta Oheisista linkeistä esimerkkejä kaupungin keskustaan rakennetusta katuradasta. Sibeliusradan idea on samantyyppinen, mutta väljemmässä ympäristössä. Videoissa näkyy hyvin että myös raskaaksi koettu joukkoliikenneväline sulautuu myös kaupunki(maiseen)ympäristöön. Videot on kuvattu Saksassa (Molli, Bad Doberan - Heiligendamm) Video 1 | Video 2 | Video 3 (kuva Markku Meriluoto) |
| Lahden Satamarata - Salpausselältä satamaan Lahden satamarata rakennettiin Pietarinradan yhteydessä vuonna 1870. Teollisuustoiminnan loputtua 1980-luvulla, rata purettiin "vahingossa" 1990-luvun alussa. Vesijärven asema toimii nykyisin kahvilana.  |
Satamaradan vaiheita pelkistetysti. |
 |
Salpausselän seisake on hyödyksi myös muulloin kuin Salpausselän kisoissa. Dm7 eli tilauskiskobussi pienoismalli-messuille vuonna 2006. Kuva Sauli Hirvonen |
 |
Salpausselän kisojen perinteinen pitkä kisajuna lyhyeksi jääneellä seisakkeella vuonna 2006. Kuva Sauli Hirvonen |
 |
Rata katkaistiin syksyllä 2006 Salpausselän tasoristeyksestä. Isot tapahtumat odottavat yleisöään. Kuva Sauli Hirvonen |
Yleisönosastokirjoitus Sibeliustalo tarvitsee rautatieyhteyden, Sibeliusradan Euroopan modernein oikorata toisi EU-huippuvieraat rattoisasti seurustellen nopeasti ja turvallisesti Lahteen ja Sibeliusrata perille Vesijärven satamaan, Sibeliustalon viereen - jos Lahden päättäjät olisivat 2004 näin päättäneet. Putinkin pääsisi omalta puoleltaan Mytäjäisten kolmioraiteen kautta. Sen sijaan vieraat köröttelevät Lahteen yksin mustissa kotteroissaan ihmetellen menoaan iljanteisella viertotiellä - ja myös kahtasataa ohi pyyhältävää Pendolinoa. Lehtimiehet ovat onnekkaita. Erikoisjunat tuovat heidät Salpausselän seisakkeelle, muutaman askelen päähän tukikohdastaan Messukeskuksesta. Tuskin hekään vainuavat Sibeliustalolle tallustellessaan, että kevytväylä onkin Lahden ensimmäisen rautatien, Vesijärven satamaradan penger. Joku saattaa sentään ihmetellä, minne rata junineen jäi. Vesijärven satamaradan asema oli suuriruhtinaanmaan toiseksi vilkkain Pietarin Suomen-aseman jälkeen. Lahden luontainen matkailuvaltti vuodesta 1869 on yhä kulttuuriperintöä arvokkaimmillaan. Sitä ovat vaalineet lahtelaiset yhteisöt aloitteissaan samalla kun rataa on viranomaisten silmien alla purettu pätkä kerrallaan, aina yhtä vahingossa, sattumalta, pyytämättä ja yllättäen. Sibeliusrata voidaan toteuttaa nykyisen kevytväylän yhteyteen rakenteena, josta pyöräilijä, kävelijä tai lastenvaunujen työntäjä kiskoja tuskin huomaa. Suunitelma on, tarvitaan vain päättäjät, joiden arvot ovat kohdallaan. Kustannus on mitätön verrattuna esimerkiksi torinalaiseen parkkiluolaan. Ratayhteys rikastuttaisi Lahden matkailuelinkeinoa monin verroin enemmän kuin eräät esitetyt keinotekoiset viritykset. Kiinnostaisivatko matkailuyrittäjiä suorat konserttijunat Sibeliustalolle Pietarista, Suomen väkiluvun kokoisesta kulttuurihakuisesta metropolista? Kotimaastakin löytyy yleisöä konsertti- ja kongressitapahtumiin, kun tuhat henkeä pääsee kerralla perille. Silloin ei tarvitsisi tuskailla Sibeliustalon parkkipaikan kuraisuuden astetta. Entä hiihtojunat Moskovasta Urheilukeskukseen ja Messilään - toistakymmentä junaa ajetaan joka vuodenvaihde Pohjois-Suomen talvipyydyksiin. Lahdessa ruumiinkulttuuriin voisi yhdistää taide-elämyksiä ja shoppailua - ei sieltä köyhiä tule. Kesäiset juna-laiva-junamatkat Päijänteen vesistöön tarjoavat oman nostalgiansa, senhän osoitti jo 1980-luvun hauskin matkailutuote Pikku-Jumbo. Messukeskus mahdollisuuksineen paisuu kuin pulla, kunhan vain ei vyöry Sibeliusradan päälle. Tekninen lautakunta ei 2004 suinkaan tyrmännyt lahtelaisten yhteisöjen esitystä Sibeliusradasta (ESS 14.10.), vaan halusi asettaa asiantuntijatyöryhmän selvittämään hanketta. Näin vihdoin tehden tulisi myös virkahuoneiden ulkopuolinen viisaus synnyttämään Sibeliusrataa ja edistämään Lahden luontaisista lähtökohdista maailman merkittävintä ja nopeimmin kasvavaa elinkeinoa, matkailua. Sibeliusradalle on epäilyksittä luvassa runsas ja tuottava kansainvälinen ja kansallinen tilauspohjainen matkailuliikenne, kunhan toimeen tartutaan. Me vapaaehtoiset toimijat asetamme ajatuksemme vapaasti hyödynnettäviksi ja lisääkin keksittäviksi. Jos nykyinen virkakunta ja päättäjäpolvi ei onneaan oivalla, tärkeää on kaavoituksessa säilyttää tulevien sukupolvien mahdollisuus toteuttaa Sibeliusrata. Siitäkin kannamme huolen. Markku Meriluoto / Lahden Rautatieharrastajat TOPPAROIKKA ry. 2006 |
|
 |
Hr1 1021 eli Ukko-Pekka Salpausselällä. Kuva Markku Meriluoto |
Rautatieharrastajien puuhaama Sibeliusrata sulautuisi kevyen liikenteen väylään puukannen avulla Joukko lahtelaisia rautatieharrastajia on pitänyt jo pitkään vireillä hanketta junaliikenteen palauttamiseksi Lahden satamaan. Hanketta perustellaan muun muassa matkailullisilla syillä. Muutama vuosi sitten muun muassa Lahden messujen, Lahden hiihtoseuran ja Sibeliustalon edustajat ovat ilmoittaneet kannattavansa ajatusta. Rako umpeen kumilla Rautatieharrastajien visioissa kävelijät ja pyöräiljät voisivat edelleen käyttää nykyistä satamaan menevää väylää entiseen malliin. Veturin ja vaunujen pyörien laipan tarvitsema rakokin on teknisesti mahdollista täyttää tarkoitusta varten suunnitelulla ja muualla jo käytössä olevalla ratkaisulla. Se perustuu kumiin, joka väistyy junan pyörän alta. Junien liikennöinti on rautatieharrastajien mukaan myös turvallista, koska junien nopeus rantaradalla olisi noin 10 kilometriä tunnissa ja tarvittaessa esimerkiksi tapahtumien järjestäjät voisivat varoittaa tulevista junista. – Junia liikkuisi kuitenkin radalla suhteellisen harvakseltaan, Meriluoto toteaa. Ei sähköjohtoja Rautatieharrastajat ovat nimenneet hankkeensa Sibeliusradaksi. Kuten nimikin osoittaa, rataa pitkin olisi tarkoitus viedä ihmisiä muun muassa Sibeliustalon konsertteihin. – Kärkipointiksi nostaisin tässä Pietarin, Suomen kokoisen asutuskeskuksen, joka on kohta alle kolmen tunnin junamatkan päässä. Idänliikenteen volyymi kasvaa niin kovaa vauhtia, että siinä on lähes rajattomat mahdollisuudet. Sieltä saataisiin hyvinkin tuotua tuhannen hengen konserttijunia, Meriluoto visioi. – Kyllähän ihmiset pääsisivät muutenkin satamaan, mutta tällaisen ratkaisun avulla saadaan luotua tunnetta, että ei tulla ihan tavanomaiseen paikkaan. Sähköpiuhoja rautatieharrastat eivät rantaan vetäisi, vaan junat tulisivat satamaan höyry- tai dieselvetureiden vetäminä. – Veturien vaihto voitaisiin tehdä Lahdessa samaan tapaan kuin Salpausselän kisajunissa, Meriluoto toteaa. Liittyy historiaan Tähänkin suunnitelmaan liittyy vain yksi avoin mutta sitäkin olennaisempi kysymys: raha. Meriluoto ei vielä tässä vaiheessa puhu kustannuksista tai rahoituksesta yksityiskohtaisemmin. Selvää on, että miljoonaluokan hankkeesta joka tapauksessa puhutaan. – Tämä on kuitenkin suuruusluokaltaan ihan saavutettavissa oleva asia. Lahdessa on vuosien varrella ollut aika kaukaakin haettuja matkailuhankkeita. Tämä ei ole sitä, vaan liittyy olennaisesti Lahden historiaan ja syntyyn. Meriluoto arvelee, että hankkeeseen kerättäisiin rahaa monesta eri lähteestä. Hän uskoo, muun muassa EU:n avaavaan rahahanojaan. – Puhtaasti liiketaloudellisin perusteinhan tätä rataa ei voi tehdä, kuten yleensä uusia ratoja suunniteltaessa. Tähän liittyy kuitenkin myös kulttuuriarvoja ja pitää ajatella, mitä Lahti saa vastineeksi. Tässä maailmassa rahaa löytyy hyviin hankeisiin. EU-rahoittajat ovat usein lähteneet hyvin mukaan rajat ylittäviin hankkeisiin. Tämäkin on sellainen Pietarin yhteyden ansiosta. Laajalla joukolla Alkavan syksyn aikana hankkeeseen on tarkoitus saada lisää vauhtia. – Me emme missään tapauksessa halua olla ainoa toimija tässä asiassa. Tarvitaan laajapohjainen valmisteluryhmä, jonka kärjessä ovat paikalliset asukasyhteisöt. Monenlaiset kulttuuritahot ovat jo olleet asiasta kiinnostuneita. Kaupungin puolelta mukaan tarvitaan ainakin kaavoitukse, kulttuuritoimen ja ympäristötoimen edustajat, Meriluoto kaavailee. |