Varikko on kulttuurihistoriallisesti arvokas ja toimii vielä nykyisinkin rautateiden käytössä. Tulevaisuudessa alueen voi nähdä vireänä toiminta- ja tapahtumapaikkana.
VARIKON VANHA VESITORNI - RAUTATIEHARRASTAJIEN KOTI
Lahden rautatieharrastajat Topparoikka ry. on omalta osaltaan halunnut tuoda esille - 140 vuotta sitten syntyneen - varikkoalueen merkitystä nimenomaan rautatiehistoriallisena perintönä jälkipolville. Topparoikan vuokrattua tiilisen vesitornin käyttöönsä 1990-luvun alussa lanseerattiin Pietarin Radan museon nimeä kantanut näyttelytila yhdistyksen toimitilojen yhteyteen. Myös yhdistyksen kunnostama ja ylläpitämä rautatiekalusto antaa historiallista arvoa varikolle sekä suomalaiselle rautatiekulttuurille. Topparoikan talkoovoimin järjestämät yleisötapahtumat, yhdistyksen taltioima esineistö, kuva- ja kirjallinen materiaali ovat osaltaan saattaneet osin unohdetun alueen historiaa ja historiallista arvoa lahtelaisten tietoisuuteen.
LAHDEN RAUTATIEPÄIVÄ
Lahden Rautatiepäivä Topparoikka ry.:n organisoima tapahtuma Lahden veturivarikolla. Nykymuotoiset Rautatiepäivät järjestettiin neljännen kerran kesäkuun 6. päivä 2009. Lisätietoja ja kuvia tapahtumasivuilta.
Vuonna 2010 Rautatiepäivää ei järjestetä, Mytäjäisen epävarman tilanteen takia.
Topparoikka ry:n vuokrasopimus
Mytäjäisten varikon vesitornissa päättyy heinäkuussa 2010. Tulevista
museojuna-ajoista, toimitila-asioista ja tapahtumista tiedotetaan myöhemmin
tällä sivustolla.
MUSEOJUNA-AJOJA LAHDEN SEUDULLA
Lahdesta haarautuvat teollisuusradat Heinolaan ja Loviisaan antavat hyvän mahdollisuuden museojuna-ajoille Lahden seudulla.
Topparoikka on ollut mukana järjestämässä useita museojuna-ajoja Lahden seudulle. Vuonna 2007 järjestettiin oikoradan ensimmäinen höyryjuna-ajelu, kun Höyryverturimatkat Oy toi Ukko-Pekan (Hr1 1009) vetävänä matkustajia Helsingistä viettämään Lahden varikolle Rautatiepäivää. Haapamäen höyryveturimuseon Pikku-Jumbo (Tk3 1136) on useana vuonna vierallut Lahdessa.
Myös satamaradan tyngällä, Salpausselän seisakkeella on nähty viime vuosina useita museojunia, perinteisten kisajunien lisäksi.
|