Tervetuloa Pro Varikko -nettisivuille!
Päivitetty 8.6.2009

Varikolla Tapahtuu!
*Lahden Rautatiepäivillä 6.6. julkaistiin Varikolla Tapahtuu -tiedotuslehtinen. Lisätietoa Rautatiekulttuuri-osiosta
*Rautatiekulttuuri-osiota päivitetty
*Sibeliusradan yhteenveto-esitys julkaistu
*Lahden Rautatiepäivä järjestetään varikolla kesäkuun 6. päivä 2009
*Päijät-Hämeen maakunnallisessa inventoinnissa mukana varikko ja Mytäjäisen asuinalue
*Lahden kaupunginarkkitehti Anne Karvinen-Jussilainen kommentoi varikkoa
*Museoliikenne mahdollista rajatuilla rataosuuksilla -> aiheeseen
*Pasi Viherahon Rautatiepäivä -videoita
*Rautatieviraston määräys tuo muutoksia museoliikenteeseen -> aiheeseen
*Lahden kaupunginmuseon tutkijan Päivä Siikaniemen kommentti varikkoalueesta
*Sähköinen addressi lisätty!
*Keskustele asiasta foorumilla

ESITTELY

Pro Varikko
Pro Varikon on tehtävänä on tuoda esille Lahden Mytäjäisten varikkoalueen historiaa ja tulevaisuuden näkymiä esille, sekä antaa tukea kulttuurihistoriallisesti arvokkaan miljöön säilyttämiseen ja kehittämiseen. Työryhmän ylläpitämillä nettisivuilla kerrotaan taustaa varikosta ja satamaradasta. Sivuille lisätään myös asiantuntijalausuntoja prosessin edetessä. Sivuston kautta on myös mahdollisuus antaa sähköisesti tukensa varikkoalueen säilyttämisen puolesta.

Varikkoalue
Varikkoalue elää vuonna 2009 muutoksen kynnyksellä. Varikon kiinteistöt ovat olleet myynnissä vuoden 2008 alusta lähtien (asiasta lisää alempana). Varikon ympärillä on koettu ja koetaan myös lähivuosina muutoksia. Sopenkorven teollisuusalue varikon länsipuolella muuttaa muotoaan ja Starkin varaston muutto pois Mytäjäisistä radan eteläpuolelta ja Tornatorin uusi asuinalue vaikuttavat radan ympäristön arviointiin mm. siitä tarvitaanko lisärakentamista ja minkälaista, sekä mahdolliset muutokset infrastruktuuriin.

Varikkoalueen suunnittelussa on tärkeää muistaa alueen alkuperäinen käyttötarkoitus ja sovittaa alueen menneisyys ja uudenlainen rooli toimivaksi kokonaisuudeksi. Vanha voi toimia yhteistyössä uuden kanssa, mutta pelkkä rakennuksen ulkokuorien säilyttäminen ei kuitenkaan riitä tuomaan esille varikon ainutlaatuista kulttuuriperintöä. Alueen suunnittelu ja kehittäminen kokonaisuutena eri tahojen intressejä soveltamalla on mahdollisuus luoda toimiva kokonaisuus, joka parhaimmillan antaa puitteet kulttuurihistorialliset seikat huomioonottavalle tuottoisalle toiminnalle.

Kaupunkikuvallisesti varikko sijaitsee herkällä paikalla, vilkasliikenteisen, modernin radan varrella, joten lisärakentamiselle alue tuntuu liian ahtaalta ja radan läheisuudestä johtuen erittäin hankala lisärakentamiselle. Myöskään alueen totaalinen suojelu ei sovi sen toiminnalliseen viitekehykseen, joten tarvitaankin joustava välimuoto näiden em. ääripäiden välille. Tästä on jo hyviä kokemuksia Lahden Rautatiepäivän (vuosina 2006-2008) muodossa, jotka avasivat varikon kansalaisille, ja samalla alueen pitkä toiminnallinen rooli korostui, historiaa kunnioittaen.

Varikko ei ole yhden yhdistyksen tai muutaman henkilön ideariihi eikä yksittäinen projekti vaan pitkäaikainen ja monitahoinen prosessti, jossa tarvitaan yhteistyötä eri tahojen - yhdistysten ja poliittisten järjestöjen - kanssa hiomaan tuo helmi Lahtea ja lahtelaisia ja kenties koko eteläisen Suomen rataverkkoa hyödyttäväksi toimintakokonaisuudeksi.

Lahden rautatieharrastajat Topparoikka ry. on omalta osaltaan halunnut tuoda esille - 140 vuotta sitten syntyneen - varikkoalueen merkitystä nimenomaan rautatiehistoriallisena perintönä jälkipolville. Topparoikan vuokrattua tiilisen vesitornin käyttöönsä 1990-luvun alussa lanseerattiin Pietarin Radan museon nimeä kantanut näyttelytila yhdistyksen toimitilojen yhteyteen. Myös yhdistyksen kunnostama ja ylläpitämä rautatiekalusto antaa historiallista arvoa varikolle sekä suomalaiselle rautatiekulttuurille.Topparoikan talkoovoimin järjestämät yleisötapahtumat, yhdistyksen taltioima esineistö, kuva- ja kirjallinen materiaali ovat osaltaan saattaneet osin unohdetun alueen historiaa ja historiallista arvoa lahtelaisten tietoisuuteen.

Pietarin Radan museon lisäksi topparoikkalaiset ovat olleet myös aktiivisesti ajaneet radan palauttamista Salpausselältä satamaan. Pohjatyötä on tehty vuosia ja Pro Varikko jatkaa tätä työtä: tavoitteena on Lahden seudun rautatiekulttuurin jatkuminen vahvana ja elävänä.

Varikon rautatiepainotteinen toiminnallisuus voi parhaimmassa tapauksessa heijastella kaikkiin Lahden seudun rautatiekuntiin. Siltikään rautatieperinteen jatkuminen varikkoalueella ei sulje muiden kulttuuritoimijoiden toimintamahdollisuuksia. Päinvastoin, varikossa on mahdollisuus monipuoliseen kulttuurialueeseen.

Varikko myyntikohteena
Valtio-omisteinen Senaatti-Kiinteistöt aloitti vanhojen suomalaisten rautatiekiinteistöjen myynnin vuonna 2007 ja Mytäjäisten varikkokokonaisuus on yksi myytävistä kohteista. Huolta varikon tulevaisuudesta ovat kantaneet monien muiden lisäksi myös varikkoalueen vesitornissa vuokralla oleva Lahden rautatieharrastajat Topparoikka ry. Topparoikka on säilyttänyt ja elävöittänyt varikkoalueen kulttuuriperintöä tapahtumien (mm. Lahden rautatiepäivä), rautatiekaluston, julkaisujen muodossa talkoovoimin jo 20 vuotta.

Varikkoalue on vaikea myyntikohde sen laajuutensa takia. Siihen kuuluvat itse veturitallirakennuksen lisäksi Lahden vanhin säilynyt koulurakennus, vesitorni, sauna (on myyty jo) ja asuinrakennuksia sekä varastoja. Alue kokonaisuutena on kulttuurihistoriallisesti arvokas, joka on vieläkin lähes autenttisessa tilasssaan ja käytön ansiosta hyvässä kunnossa.

Varikon historiaa
Lahden Mytäjäisten rautatievarikkoalueen juuret juontuvat Riihimäki - Pietarin radan rakentamiseen. Tiiliornamentiikalla koristellun kaarevan veturitallin vanhimmat osat ovat vuodelta 1868. Mytäjäisten varikkomiljöö on arvokas valtakunnallisella tasolla.

Rautateiden ympäröimään varikkoalueeseen kuuluvat veturitallien lisäksi Jarl Ungernin suunnittelema tiilinen vesitorni vuodelta 1957, jonka vuokraisena on toiminut vuodesta 1990 lähtien Topparoikka ry. Läheisyydestä löytyvät myös vuonna 1900 valmistuneet asuintalo talousrakennuksineen ja varikon koulurakennus sekä saunarakennus Mytäjärven rannalta. Varikkoalueen ohella Tornatorin rullatehtaan alue ja pohjoispuolella sijaitseva Mytäjäisten omakotitaloalue sekä lännessä sijaitseva Sopenkorven teollisuusalue muodostavat historiallisessa perspektiivissä monikerroksisen ja hyvin säilyneen, toisiinsa nivoutuvan kokonaisuuden.

VR:n toiminta varikkoalueella loppui lähes kokonaan 1990-luvun alussa. Tämän jälkeen Ratahallintokeskus on vuokrannut veturitallien pilttuita erilaisille toimijoille bänditiloista mökinrakennukseen. Vuokralaisten vaihtuvuus ja yleinen välinpitämättömyys ovat saattaneet varikkoalueen siivottomaan kuntoon. Varikkoalue onkin jäänyt piiloon suuren yleisön tietoisuudelta. Kaupunginjohdollakaan ei ole ollut intressejä alueen kehittämiseen, vaan aluetta on pidetty lähinnä joutomaana.

Museovirasto on kuitenkin tunnustanut alueen kulttuurihistoriallisen merkityksen. Varikkoalue on Museoviraston vuonna 1997 ympäristöministeriölle tekemän esityksen mukaan valtakunnallisesti merkittävien rautatiealueiden joukossa jonka johdosta alue on suojelukohde.

www.provarikko.info-sivuilta löydät seuraavanlaista tietoa otsikoiden alta:
Varikko - Taustaa alueesta sekä asiantuntijalausuntoja
Satamarata - Sibeliusrata Lahden tulevaisuuden matkailuvaltti?
Rautatiekulttuuri - Topparoikka ry:n järjestämät tapahtumat varikolla kertovat alueen monipuolisista mahdollisuuksista
Adressi - Sähköinen adressi varikon puolesta www.adressit.com/provarikko

Lisätietoja osoitteesta lahti (a) provarikko (piste) info